(Ote Janne Kumijalan päiväkirjasta)
Se oli tossa muutama suvi taaksepäin, kun oltiin perheen kannssa lomailemassa Savon pääkaupugissa Kuopiossa. Oli kaunis kesäpäivä ja oltiin Kuopion torilla ja rupesi tekemään mieli jotakin huikopalaa. No päätettiin ostaa sellanen Kalakukko.
No tuli siihen sitten paikallinen vääräleuka kiero savolais ukko ja kysäs jotta voisko hän opastaa sen syömisessä kun näkee et ollaan niiku turisteja. Mikäs siinä.
†Ota aseeks iso veihti†ja ojenteli sellasta isoa puukkoa minulle.
â€Paaha evääs ettees topakalle pöyvälle†No tein työtä käskettyä ja laskin kukon toripöydälle.
â€Hätistä muut loetommalle, voep räeskyvä†ja jatkoi â€Veihti kärki eillä keskelle kukon selkee ja leikkoo nylkyttämällä estaas kämmenes kokone aakko†â€Nosta lämpäre kättees. Huokase ja raahotu ja kato kukon sissäänâ€
No katselin aukileikatun kukon sisään ja sanoin: â€Mitähän toi mössö oikein on?†Nälkäs on jo tolkuton, etkä sisällöstä sua selvee – niinkö? No just niin. â€Usko poes, eissäs on herkkuva: se mössö on aetoo perinteisellä reseptillä luajittuva savolaisesta pikkelssijä – oekeeta ahvenkalloo kylki kyljessä toesta killoo ja joka välissä sitä ihteesä eli ison punasilmäpossun kylkee helkutin hyvvee läskijä ja tolkuttoman nuukasti lihhoo.†Ai sitäkö tuo nyt sit on.
†Paa rotteesit pöyräl jos sellaset on ja silmäs kii ja lyö haarukkas syvälle hyvvään†â€Jottaen saat kuitennii, kaeketi se on syötävän hyvvee….Piä kuitennii silimiäs kii ja varo ettet tökkee nennääs. Avvoo suus ja laeta lasti maeskuttimmee. Elä uattele, vuan naati. Koeta piättee… nimittäen kummasta tykkeet enemmän – kalasta vae kukosta!
Elä hättäile, usko vua: hyvvee se ol. Anna haarukan heiluva, ruotoja ei tarvihe pelätä. Huokase vällii, rööhtäse ja anna himon yltyvä! Voe tokkiisa! jos jäe nälkä, nii alota alusta! No nälkä lähti ja hyvää se oli loppuun asti.
Että semmoset â€naatintaohjeet†se vääräleuka savolaisukko huasti.
Janne.