Istuin keittiön rappusilla. Mietin mitä tekisin. Oli erittäin kaunis aamu. Olin yksin kotona. Illemmalla pitäisi tulla systeri kylään ja sen uusi. En ollut koskaan nähnyt sitä, mutta ei se mitään. Yhtä äkkiä havahduin, jokin liikkui talon takana. Olin aivan kauhuissani. Kuka tai mikä siellä liikkui, susi tai karhuko siellä? Ei täällä ole sellaisia, mutta en uskaltanut liikkua. Olin shokissa, joku oli seurannut minua jo kauan. Kuka se oli? Pelkäsin, että meinasin pissata housuuni. Maantieltä nousi pölypilvi, siis sieltäkin tulee joku. [vuokko]

Tielle puun taakse oli ilmestynyt olento, joka todella oli omituisen näköinen. Se heilutteli ja huiski käsiään vimmatusti. Minä painelin ojaan piiloon. Tiellä kun tarkemmin katsoin, juoksi kapinen rakki. Ei nähnyt onneksi minua. Painelin kissan perään. Pelotti niin vietävästi. Ajattelin, että sisko pelkää vielä enemmän kuin minä. Ilta alkoi jo pimetä. Minä en uskaltanut piilostani lähteä. [tepa]

Äkkiä säikähdin! Joku tönäisi minua? Matkalippunne, kiitos. Taisitte nukkua aika sikeästi.
Kaivoin nolostuneena lipun ja tunsin kuinka vaunullinen silmäpareja tuijotti minuun. Oliko makoisa uni, olette vieläkin vähän sekaisin. Sanoi virkailija ja jatkoi matkaansa. Nolostuneena katsoin ulos ikkunasta. Maisema vilisi silmissäni kuin filminauha, aivan kuin olisin palannut lapsuuteen. Maisema pysähtyi ja eteeni avautui näkymä valtavasta metsästä. Mutta metsän puut eivät näyttäneet olevan aivan tavallisia. Ne näyttivät olevan tutteja. [make]

Hieroin silmiäni, mietin ja tutkailin. Suljin silmäni uudelleen, mutta tuttipuut vain vilisivät silmissäni, kun juna vilisti eteenpäin. Niin ihania tuumin, sinisiä, punaisia, kirjavia kuin karkkeja. Siitä mieleeni tulikin, että laukussani oli makoisia eväitä. Kun aloitin syömään, pysähtyi juna yks kaks ja niin syömisenikin. Leipä lensi lattialle ja hiukset silmilleni. Haroessani hiuksia sivuun, en nähnyt mitään. Kaikki oli mustaa. Junan ikkunan oli peittänyt kuin tumma kalvo. Katsoin ympärilleni, ja ne muut matkustajat, jotka minua aikaisemmin tuijottivat, eivät tuijottaneet enää sillä… [merja]

...juna oli pudonnut raiteiltaan ja kiisi täydellä painollaan kohti meren pohjaa. Vedenpinnan noustessa, paniikkini kasvoi. Kuinka päästä ulos junasta? Muita matkustajia ei näkynyt missään. Vaunun kylkeen oli repeytynyt aukko, josta ihmiset olivat sinkoutuneet ulos. Kukaan ei välittänyt kanssamatkustajastaan, vaan jokainen yritti selviytyä omin voimin kohti pintaa. Ainoastaan Merjan tekemä herkullinen voileipä "leijui" kalojen syötävänä silmieni edessä.
Poljin vettä jaloillani, mutta en päässyt ylös. Jokin outo voima veti minua kohti pohjaa. Ihan kuin jokin repisi minua nilkasta alaspäin. Yritin nähdä
mitä alapuolellani oli, mutta näin vain pelkkää mustaa ja mustan keskellä valoa.
Valo tuli varmaan uponneesta junasta, ajattelin. Valo vain suureni ja suureni mitä lähemmäksi pohjaa vajosin. Keuhkojani poltti. [iitu]

Hätääntyneenä katselin ympärille. Pohjassa oli iso teltta. Musiikkia sieltä myös kuului. Teltasta katseli outo olio kun vaivuimme melkein unitilaan. Vökke, Tepa, Make, Merja ja Iitu siellä istuivat häkissä. Mietin, mitä, missä olimme. Padassa paistui iso gorilla. Nälkäiset oliot odottivat sen kypsymistä. Olimme joutuneet ojasta allinkoon. Yhtäkkiä teltan suusta ilmestyi jotain… [sirkka]

Huomasin tuleeni teltan aukolle. En oikein erottanut mitä oli tekeillä. Siristin silmiäni ja samalla huomasin jotain outoa. Painuin matalaksi maahan. Jotenkin suuta rupesi kuivamaan. Kaivoin taskumatin. Otin oikein kunnon kulauksen. Jo helpotti. Ryömin teltan takaosaan nostin lievettä ja imettelin miten siellä on tommoinen karvainen otus? Ja iso murisi jotain. Mitä siellä on? Niin kuin häkin näköinen. Ihan kuin siellä olisi ihmisiä. Onko noi joutuneet satimeen. Pitäisikö minun auttaa, miten? Kuka pelästytti minut? rrREKA Peer… [aku]

Moi Aku. Hyvä, että tavoitin sut. Nyt on piru irti. Mä oon aika kuses. Mitä oikein on tekeillä ja mitä sull on päälläs? Nyt on kiire. Näätkö tuol on meitin systerit häkissä. Joo miksi ne on? Tää on pitkä juttu, mut kaikki noi on noiduttu ja ovat joutuneet tänne tunturille erittäin pahan lapinnoidan saattamana. Ja sinäkin olet kohta samassa häkissä jos et ota tosta pullosta kulausta. Mitä tää on? Älä kysy vaan juo ja äkkiä. Mä tartten nyt sun apuas et saadaan noi pelastettua. Kuuntele nyt tarkkaan. Panet nää mun porontaljat päälles ja ota tää pullo mukaas. Annat noille jokaiselle kulaus tästä. Kohta kuu menee pilveen ja minä muutun poroksi. Minut tunnistaa hohtavista suurista sarvista Seuratkaa minua minä vien teidät turvaan. Nyt on aika. Mene. [reka]

Rohkaisin mieleni. Ryömin lähemmäs häkiä. Mitä ihmettä? Siellä on tuttuja. Make, Tepa, Vökke, Iitu. Onkohan siellä vielä muitakin? En oikein näe. On aika hämärää. Ryömin lähemmäksi.Yritin hiljaa kuiskuttaa. Täällä on tämä pullo. Teidän pitää ottaa tästä jokainen pieni kulaus. Samalla se iso turilas huomasi minut. Silloin tuli ne kauhun hetket. Otus ryntäsi raivoten. Nappasi jalasta kiinne, roikotti pää alaspäin. Siinä sitä ollaan satimessa. Onneksi sain taskustani se pullon. Huusin -Ottakaa pullo kiinne! Make sai pullon. Teltan eteen ilmesty suurikokoinen iso poro. [reka]

Make sai limaisen pullon likaiseen kouraansa ja ravisteli sitä. Täähän on melkein tyhjä. Ei taida tätä lientä kaikille piisata kuin suullinen. Korkki auki ja tujut. Samassa huomasi kuinka karvainen otus sinkautti Akun korkeuksiin ja Aku huusi.: "-Muistelkaa vaan siellä alhaalla kusiaisrahvas ja katselkaa ympyräisillä silmillänne. Täältä pesee kahdesti taittaen puolikierteellä hoi laari laari laa. Välillä kuvitteli olevansa toisen maailmansodan Japanilainen kamikatzelentäjä.
No kaikki ovat tietenkin olevinaan sennäköisiä, kuin olisivat päässeet jutusta tolkulle. Kun story menee yli jakauksen, niin pärstä vain peruslukemille. Sukellusvenehän , uuboat, kulkee valtameren aaltoin alla. Siis menemme pinnanalle. Blums. Pysyvätkö narrit ja herrat kärryllä?
Make katseli Akun ilmalentonäytöstä ihaillen ja puristi limaista pulloa, joka pulpahti likaisesta kourastaan kohti siskoja jotka viruivat häkissään. [make]

Iitu oli nopein ja pitkillä hoikilla sormillaan sai siepatuksi pullon, ennen kuin se olisi vajonnut merenmutaan. Avasin pullon vapisevin sormin… Otin kulauksen. Hyi helvetti! Kysyin -Mitä tää on? Minusta se maistui ihan gorillan kuselta! Oliko Aku antanut Makelle väärän pullon? Ilmeisesti Maken oli tarkoitus tulla pelastamaan meidät taikajuoman kanssa.
Oliko tämä sitä gorillan lihalientä, joka kiehui padassa? Aku oli luullut sitä varmaan taikajuomaksi. Itse oli varmaan ottanut siitä toisesta lestistä, kun kerran siellä taivaalla lenteli kuperkeikkoja tehden! Oliko niitä karvaisia otuksia kaksi? Koska, toinen karvaisista otuksista keitettiin. Akulla on varmaan joku karvainen tuttu. Oliko poro taikaporo, jolta oli saanut taikajuomaa? Me odotimme edelleen pelastusta.. [tepa]

Täällä sitä ollaan ilmassa. Ilmojen halki käy lentäjäntie. Ei näköjää tuolla häkkiporukassa tapahtunutkaan mitään. Ei vieläkään päässeet karkuun. Miten minä täällä ilmassa leijailen ilman siipiä? Olotila on mukava. Täytyy pelastaa. Pelastaa häkkiporukka tuolta pois. Tästä otan oikean syöksykierteen. Koukkaan tonne vasemmalle, ton hirvityksen takaa Tältä tullaan. Samalla se isosarvinen poro ilmestyi myös näkyviin. Nyt on se aika. Poro otti vauhtia, lähti täyttä laukkaa kohti pataa ja karvaturilasta. Täytyy tarkentaa minun tätä syöksyä. Juuri kun poro vauhdissa pukkasi padan kumolleen. Huusin  -Ottakaa pullosta sitä lientä! Se on pelastus!

Oliko poro taikaporo, jolta oli saanut taikajuomaa? Me odotimme edelleen pelastusta...[aku]

Iitulla oli se pullo. Saikun saikin siitä kaatuneesta padasta ainetta. Mitä se lienee? Aku se ilmassa huito vietävästi. -Juokaa. Se on jotain taikavettä. Kamalan makuista lientä, taitaa olla mustekalan keitinvettä. Juokaa äkkiä. Aku koitti olla avuksi. Kyllä me selviämme, olihan se Merjan voileipäkin vielä tossa. Iitu joi kulauksen ja oksensi,,, voi menee hyvä aine hukkaan. [vuokko]

Oksennus sinkosi suoraan ihanaisen juustokinkkuvoikkaleivän päälle... Porukka luuli jo näkevänsä hulluja. Liemestäkö tämä johtuu vai mistä?! Leivälle kasvoi ensin jalat ja sitten pää ja se pyöri vimmatusti ympyrää. Jo oli loitsu tehokas, mutta leipäkö meidät pelastaa..? Juustokinkkuvoikkaleipä otti ojennuksen eteemme ja teki kunniaa, tokaisin vielä perään, -Ottaisin hatun pois jos sellainen ois! Kuinka voin auttaa? Toteutan kolme toivomusta, mutta teillä on vain aikaa keskiyöhön. Siihenhän on vartti aikaa, hätääntyivät Tepa ja Sirkka. Mitä me nyt teemme, huusivat sisarukset yhteen ääneen. Silloin vanhin ja viisain sai ajatuksen. [merja]

Oksennusleipä seisoi ryhdikkäänä. Odotteli toivomuksia. Mikä vaara oli liian lähellä. Kaikki tuijotti leipää. Missä rumilus? Tepan piti toivoa jotain. Ei pidä vetkutella, karvaturilas gorilla ei katsele ollenkaan suopealla. Pata nurin. Poro juoksee ympyrää karkuun gorillaa. Aku leijailee ilmassa. Huusin -Toivokaa, älkää toljottako! Karvaturilas huomasi leivän, koppasi sen maasta, otti sen kouraansa. Koska maa oli liukas, iso rontti rojahti selälleen. Leipä lipsahti kourasta. Aku sai sen napattua, mutta olipa jotenkin liukas. Toivoin, että se putoisi häkkiin. Ei putoo suoraan. Voi ei, aikaa on vähän. Ei heitetä toivoa. Poro on vahva. Aku ilmassa [aku]

Leipä putosi suoraa päätä karvaisen gorillan kitusiin ja se nielaisi sen! Minulla on vielä se pullo. Antaisinko jokaiselle hieman "taikalientä" jotta oksennuksellamme taltuttaisimme riivaajamme..? Hukuttaisimme sen yrjöön...? Heitin pullon muorille ja pyysin ottamaan kulauksen. "Laita pullo kiertämään", huusin.
Jokainen juotuaan aloitti samanaikaisen vaikerruksen ja oksennuksen määrää ei voi kuvailla.
Karvainen gorilla peittyi kuin peittyikin yrjöön ja poro parka laukkasi suin päin jorpakkoon. Aku tipahti taivaalta suoraan gorillan niskaan jolta lähti taju ja ihanainen juustokinkkuvoileipä oksennuksen ryydittämänä lensi gorillan vatsasta Merjan käteen...[iitu]

Hei, hei herääppäs jo! - sanoi konnari ja ravisteli minut hereille ja auttoi ylös lattialta jonne olin sammunut. "Ai mitä? Joko ollaan perillä?" Kyllä vaan tää on päätepysäkki, mutta ton sotkun kyllä joudut siivoamaan ennen kuin poistut vaunusta tai kutsun poliisit paikalle.
Olin aivan ymmällä. Kädessäni oli voileipä ja toisessa kädessä tyhjä vodka pullo. Eikä siinä kaikki. Olin yltä päältä oksennuksessa. Sitä oli lattialla ja vaatteissani ja penkkien istuimien päällä. Voi sitä lemua ja sotkua. Olo oli karmea ja maailma pyöri ja päässä humisi ja vatsa huusi apua kun kaikki sappi oli jo tullut pihalle. Tuntui kuin elämäni olisi lopussa, todella heikko olo. Ja se uni, aika karmeata ja todentuntuista. Mutta sellaistahan elämä on. Ensin huvi ja sitten työ, ajattelin siinä siivotessani sotkujani. [make]

Mut siihempä tupsahti Tuula. Katteli Makea silmälasit huurussa ja viinipullo kädessä ja voivotteli, et ei muista mitään. Akun huuliharppu löytyi oksennuksen seasta. Tepa ja Vökke junan vessasta. Kummatkin istuivat pytyllä. Iitu laulaa luritteli. Merja ja Reku istuivat ravintolavaunussa… [siri]

…Muorin kanssa, joilta olivat tekarit hävinneet. Mutta kuinkas ollakkaan siihen ilmestyi tekarit kourassa Olkku, joka oli löytänyt ne junan ohjaamosta penkin alta. Oliko Muori siis ohjannut junaa? Miksi ne siellä olivat? Oli siis käynyt niin, että Olkku oli hypännyt junaan Louhelan asemalta kun oli nähnyt, että muori istui veturissa. Ohjaamossa ei ollut muita. Mihinkä oli veturimies heitetty? Olivatko veljet ja siskot kaapanneet koko junan ja Iitun ja Merjankin saaneet matkaan. Tuula sai silmälasinsa pyyhityksi, katsoi Makea vetistävin silmin. Viiniä on juotu. Akun huuliharpussa oli jotain eilistä hernekeittoa. Reiät täysi. Soittopeli oli hieman huonossa kunnossa niin kuin oli mieskin. Iitu lauloi Tepan ja Vöken iloksi vessassa, kun me etsimme pöntöstä "anna yleä" Rekalla ja Merjalla oli jo täysi vauhti päällä ravintolavaunussa, koska sielläkään ei ollut henkilökuntaa. Oli kai heitetty junasta! Aslakki kyseli Merjalta, lähteekö se hänen kanssaan poronmunanpurijaksi Lappiin? Olisi paikka auki! [tepa]

Jaa jaa. Olin torkahtanut keittiön portaille, kun odottelin postiautoo. Sieltä se tulikin kovaa vauhtia. Olin nähnyt ihan kummallista unta. Siinä oli kokosuku jossain liemessä. Onneksi kaikki olikin unta. Mitä posti tuo tulessaan? Olen odottelut kirjettä. Talon takana oli naapurin koiranpentu karannut. Kävin ottamassa sen kiinni ja vein sen naapuriin. Minulla on vähän outo naapuri, mutta siitä sitten kerron toiste. [vokko]

Ilmankos oli jotenkin outo kolina päässä. En ollutkaan missään poron kyydissä, vaan junassa hattuhyllyllä josta putosin muka karvaturilaan päälle, vaan putosinkin junan käytävälle ja sen vuoksi päässä tämä outo kolina. Mutta onpas suku lähtenyt oikein reissuun. Mihin minä olen matkalla? [aku]

Aku hyvä, olet matkalla veljiesi kanssa Afrikkaan syntymäpäivien viettoon. HUH..huh ..Se olikin vain unta, veljesi Make oli samassa unessa mukana. [tepa]

Jee eipä ole unta vaan haave päästä jonnekin kauas lämpöiseen ja ihanaan maahan, jossa kaikki ei ole kun unessa, vaan paljon aitoa. Jossa veljet ovat kaikki mukana viettämässä hilpeätä juhlaa rannalla, jossa aallot pärskii ja aurinko paistaa kylmien juomien kera jee. [venni]

Unet ja haaveet ovat joskus kummallisia ja outoja. Miksi sisko oli nukahtanut portaille? Miksi hän odotteli postiautosta saapuvaa lähetystä? Kuka oli tuo salaperäinen henkilö, joka lähettäisi postiautolla kirjeen tai kenties paketin? Kuka oli se systeri, jonka piti saapua kyläilemään ja varsinkin sen uusi, jota ei kyseinen henkilö ollut koskaan nähnyt? Miksi kukaan ei herättänyt nukkuvaa?

Kysymyksiä. Kysymyksiä. Kenties joskus saamme kaikkeen vastauksen. Kenties emme koskaan. Kun saamme selville jonkin asian, eli saamme avattua oven, huomaammekin, että edessä on taas uusi ovi, joka on lukossa. [make]